Perillä

Vihdoinkin perillä. Asunto Göteborgissa on kivempi kuin uskalsin toivoa. Sisustuskin jopa omaan makuun ihan jees. Lapselle saatiin oma huone ja itse nukutaan vuodesohvalla olohuoneessa. Nyt vaan ihan kamala väsy, kun on ajettu ensin läpi Suomen ja sitten Ruotsin poikki  ja siinä välissä nukuttu huonosti laivassa.

Huomenna alkaa arki ja tehdään lapselle lukujärjestys ja itselle opiskelusuunnitelma. Lisäksi olis tavoitteena petrata ruotsinkieltä. Se tulee kyllä todella tarpeeseen. Tänään jo Burger Kingissä törmäsin siihen, että en vaan tajua mitä ne ihmiset puhuu. Puheen rytmi ja murre on aivan jotakin muuta kuin mitä koulussa on joskus opittu. Kaks kertaa kehtasin kysyä uusintaa, ennen kuin vaihdoin kieltä ja kysyin englanniksi mistä on kysymys. Onhan se mahdollista, että korva tottuu tähän puheeseen, tai sitten ei...

Erilainen vuoden aloitus

Käytän hyväkseni tätä jo kauan sitten tekemääni blogi-pohjaa. Alunperin oli ajatus kirjoitella koirien kanssa treenaamisesta ja puuhastelusta, mutta jostain syystä se ei oikein koskaan käynnistynyt. Luen erittäin mielelläni toisten kirjoittamia blogeja, varsinkin koirien treenaamisesta kertovia. Valitettavasti omista treeneistä ei sitten jaksakaan kirjoitella mitään, ehkä niissä ei ole mitään mikä kiinnostaisi jälkipiolvia.

Tarkoitus olisi kuitenkin pitää päiväkirjanomaista blogia nyt tammi-huhtikuu väliseltä ajalta. Ollaan lähdössä koko perhe Göteborgiin kevääksi. Blogin nimikkoeläimet Vimpa ja Kuutti eivät valitettavasti pääse matkaan, ainakaan koko ajaksi. Itseasiassa Vimpa ei pääse Ruotsiin lainkaan. Ei siksi, että olis erityisen hankala koira, vaan päinvastoin Vimpa on niin helppo koira kotioloissa, että sen voi jättää kelle tahansa hoitoon. Vimpan on tarkoitus viettää koko kevät minun vanhempien hoivissa. Kuuttia ei valitettavasti voi jättää kenen tahansa hoiviin ja sen vuoksi se pääseekin kuukauden Tyrnävä-loman jälkeen maistamaan kerrostaloasumista Göteborgin keskustassa. Saa nähdä miten sopeutuu, lähes yksinomaan ulkosalla ja maaseudulla asustellut, koira tällaiseen muutokseen. Onneksi minun ei ole tarkoitus mennä töihin tai sitoutua mihinkään säännölliseen toimintaan Göteborgissa, joten yksinoloa koiralle tulee minimaalisen vähän. Vaikka asunto onkin tutun ihmisen omistuksessa, niin en usko, että hänkään ilahtuisi koiran tekemistä tuhoista. Naapurusto on kuulemma pääasiassa vanhuksia, mutta luulen, että ei ne umpikuuroja ole. Kuutti ei ole niitä maan hiljaisimpia silloin kun se haluaa jotakin ja aika usein se haluaa. Voi olla, että alussa neuvotellaan paljonkin rappukäytävässä liikkuvien ihmisten ilmoittamisesta yms.

Lähtö olisi siis jo tulevana lauantaina ja mitään tavaroita ei ole vielä pakattuna. Pienen lisämausteen lähtövalmisteluihin on tuonut myös viivästyneiden opintotehtävien kirjoittelu yötä myöten. Mutta ensi viikon alusta alkaen olen virallisesti opiskelija, lenkkeilijä, kotiopettaja (Oiva ei mene Ruotsissa kouluun), shoppailija, turisti jne..